"Miss Keittiö"

Meikäläinen on toheloinnin mestari...

Voi jösses sentään meikäläistä taas...Näköjään ei tätä naikkosta pitäisi päästää keittiöön ollenkaan...Tuli sitten taas laitettua väärä levy päälle liedeltä (ilmankos se aamiaismunakas ei tahtonut millään paistua).  Tällä kertaa kuitenkin huomasin asian ilman suurempaa hässäkkää. Tästä inspiroituneena ajattelinkin jakaa teille tarinan eräästä "läheltä piti" toheloinnistani (luvatkaa ettette kuitenkaan kerro asiasta äidilleni, en haluaisi tuottaa sydänkohtausta rakkaalle mammalle kun saa kuulla miten tytär on miltein saanut katastrofin aikaan kämpässään).
Lukijoilleni kertoakseni että minulle uunista oikean levyn päälle laittaminen tuntuu olevan taitolaji.(Ei siksi että olisin nyt mikään äärimmäisen uusavuton ihminen, mutta hajamielinen ehkä hieman satun olemaan) Ikinä en ole tähän mennessä saanut vielä suurempaa vahinkoa aikaan keittiössäni, vaikka kerran hieman kärysikin meikäläisen kyökissä, hemmetin moinen savu, muttei liekkejä onneksi kuitenkaan. Olin siis silloinkin vahingossa laittanut väärän levyn päälle liedeltä ja tämän väärän levyn päällä ollut nuudelipussi alkoi lämmetessään hieman kärtsäämään (siitä episodista lähtien olen pyrkinyt katsomaan etten enää jätä tavaroita lieden päälle). Olin siis vaan mennyt peilin eteen laittautumaan lätkämatsiin menoa varten ja ajatellut "noh, annanpas ton kattilan nyt rauhassa lämmetä tossa liedellä, kerkee viimeistellä meikin silllävälin". Noh, siinä meikaillessa tuli silloin huomattua kuinka keittiöstä päin alkoi tulla hieman pistävä haju, Keittiööni mennessäni huomasin kuinka kattila on toisella levyllä ja vieressä toisella levyllä nuudelipussi käryttää. Ei siinä silloin auttanut muu kuin äkkiä laittaa levyt kiinni ja nuudelit pois lieden päältä. Sen jälkeen alkoikin hemmetinmoinen tuuletus, muistan paniikissa mananneeni facebookin kautta poikaystävälleni Rikulle kuinka se paha haju ei mukamas lähtisi ikinä pois (rakkaani varmasti sai hyvät naurut toheloinnilleni, vaan osasipa tuo herra myöskin rauhoitella tätä stressiherkkää naistaan...Mitäpä tekisinkään ilman tuota miestäni <3 ). Kyllähän tuo nuorimies oikeasssa olikin ja se käryn haju kotikolosestani lähtikin, josko kuitenkin jouduin missaamaan lätkämatsista ensimmäisen erän. Tuon tapauksen jälkeen menikin pariviikkoa ennenkuin uskalsin liedellä mitään ruokaa valmistaakaan :D(luojan kiitos ei tuolloin kuitenkaan tarvinnut soittaa palokuntaa paikalle, olisin kuollut liiallisen nolostumisen takia)
Tuon tapauksen johdosta olenkin sanonut rakkaalle Rikulleni "vaimon minusta kyllä voit saada, muttet välttämättä mitään pullantuoksuista kotirouvaa...ne pullat kun voipi tuoksahtaa vähän kärähtäneille". Noh, virheitä sattuu mutta niistäkin voi oppia. Aivan varmasti alan rautaiset ammattilaisetkin joskus mokailevat (tämänkös itseäni hieman tapauksessa hävettääkin, olenhan itse käynyt ravintola-alan koulua, josko ne opinnot kuitenkin menivät juuri ja juuri rimaa hipoen läpi). Tämmöistä siis minulle... En todellakaan ole taidoiltani mikään Gordon Ramsay tai Hans Välimäki, mutta olenpahan itseni kuitenkin saanut hengissä pidettyä tähän päivään asti . Toivottavasti saitte hyvät naurut tämän neidin toilailuille, näin jälkikäteen en voi kyllä itsekään kuin nauraa moiselle vaikka silloin tapahtumahetkellä itkinkin vain kauhuissani. (Sanokaa etten ole ainut joka mokailee näinkin pahasti.) Pidemmittä puheitta, kiitos taas arvoisa lukijani kun luit kirjoitukseni, luethan toki myös seuraavan kirjoitukseni! Hyvää päivänjatkoa! -Tiia-